Julkisen talouden tasapainottamista vaaditaan kovaäänisesti yli hallitus-oppositiorajojen. Nykyisen hallituksen keinot tasapainottamiseen ovat olleet etenkin leikkaukset sosiaalietuuksiin, valtionhallintoon, hyvinvointialueille sekä esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Toimet ovat lisänneet pienituloisuutta, kohdistuvat osin samoihin, heikossa asemassa jo valmiiksi oleviin ja ajavat etenkin naisia työttömyyteen suuressa määrin.
On jokseenkin ymmärrettävää, että velkasuhteen ollessa mitä on, leikkauksia on tehtävä. Välttämättömyyttä leikkauksiin nakertaa kuitenkin tieto siitä, että on kohteita, joista ollaan kyvyttömiä leikkaamaan. Ja nyt puhutaan jälleen yritystuista.
Mitä yritystuet ovat ja kenelle ne pääsosin menevät?
Yritystuet ovat julkisista varoista maksettavia avustuksia tai rahoituksia, joiden pitäisi lain mukaan kohdistua markkinoiden toimintapuutteiden korjaamiseen tai yhteiskunnallisesti merkittäviin tavoitteisiin. Suomessa yritystukia maksettiin vuonna 2024 yli 1,1 miljardia euroa. Näistä suorista tuista yli puolet kohdistui suuryrityksille – ja vieläpä hyvin harvoille niistä. Tilastokeskuksen mukaan alle 70 yritystä sai yli puolet kaikista suorista tuista.
Suurimpia tukimuotoja olivat muun muassa:
- Business Finlandin TKI-hankkeiden avustukset (200 miljoonaa euroa)
- Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio (yli 140 miljoonaa euroa)
- Kauppa-alusten työvoimakustannustuki (yli 110 miljoonaa euroa)
- ELY-keskusten kehittämisavustukset (110 miljoonaa euroa maksettuna)
Ilmastolle haitalliset tuet – esimerkkinä päästökauppakompensaatio
Erityisen ongelmallisia ovat ilmastolle haitalliset yritystuet. Esimerkiksi päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio on suunniteltu tukemaan sähköintensiivistä teollisuutta. Käytännössä kyse on kuitenkin suorasta tulonsiirrosta veronmaksajilta suuryrityksille – ilman, että sillä olisi merkittäviä vaikutuksia kilpailukykyyn tai päästöjen vähentämiseen. Tutkimusten mukaan päästökauppa itsessään ei ole heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä, joten kompensaatio on ylimääräinen ja tarpeeton menoerä.
Myös energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki on ongelmallinen. Vaikka sen tavoitteena on hiilineutraaliuden edistäminen, käytännössä se tarjoaa tukea jo valmiiksi suurille toimijoille ilman takeita aidosta rakenteellisesta muutoksesta.
Miksi yritystuista ei kyetä leikkaamaan?
Poliittisesti yritystuet ovat hankala aihe. Niitä perustellaan usein työllisyydellä ja kilpailukyvyn turvaamisella. Kuitenkin todellisuudessa suuri osa tuista kohdistuu samoille vahvoille toimijoille vuodesta toiseen. Tämä vääristää kilpailua, hidastaa innovaatioita ja pitää yllä rakenteita, jotka eivät tue Suomen siirtymää kohti kestävää taloutta.
Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan, hallintoa ajetaan alas ja pienituloisia kiristetään entisestään. Ei myöskään ole lainkaan selvää miksi tiettyjen toimialojen (teollisuus) työpaikkojen säilymistä tuetaan ja toisten (hyvinvointialat) ei. On vaikea perustella, miksi yli miljardiluokan yritystukia ei arvioida samalla kriittisyydellä kuin vaikkapa järjestöjen avustuksia.
Kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa taloutta
Talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että hallituksen keinovalikoima julkisen talouden tasapainottamiseksi ei ole riittävä. Yritystuet ovat tässä keskustelussa avainasemassa. Niitä tarkastelemalla voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä ilman, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat joutuvat jälleen kärsimään.
Yritystukien leikkaaminen – erityisesti ilmastolle haitallisten tukien karsiminen – olisi askel kohti oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää taloutta. On perusteltua tukea innovaatioita ja tutkimusta, mutta tuet, jotka ylläpitävät päästöintensiivistä toimintaa ja suuryritysten etuoikeuksia, ovat aikansa eläneitä.
Velkalaivan voi kääntää myös toisin
Jos todella haluamme tasapainottaa julkista taloutta, on katsottava kaikkien laarien pohjille. Yritystukien kriittinen tarkastelu tarjoaisi mahdollisuuden säästöihin, jotka eivät leikkaisi ihmisten arjesta tai hyvinvointipalveluista. On reilua kysyä: miksi kansalaisille suoraa hyvinvointia tuottavien toimijoiden pitää sinnitellä leikkausten kanssa kun suuryritykset saavat jatkaa tukiputkessa?
P.S Käy lukemassa Vihreiden vaihtoehtoiset ratkaisut talouden kestävään ja oikeudenmukaiseen pitoon osoitteesta: www.vihreat.fi/vaihtoehtobudjetti-2025/
